Korjausoikeusdirektiivi: Mitä se tarkoittaa korjaajille ja jälleenmyyjille?
Vielä muutama vuosi sitten vialliset laitteet korvattiin useimmiten uusilla ja monet alan toimijat kokevat, että tämä on edelleen yleinen käytäntö. Se voi olla helpompaa, usein nopeampaa – mutta harvoin halvempaa.
Resurssien käydessä vähiin, energian hintojen noustessa ja EU:n vihreiden tavoitteiden tiukentuessa korjauksilla on kuitenkin yhä suurempi merkitys.
Oikeus korjata – eli oikeus korjaukseen – ei ole vain iskulause. Se on uusi EU:n lainsäädäntöperusta, joka antaa kuluttajille ensimmäistä kertaa todellisen oikeuden saada tuotteet korjattua sen sijaan, että ne päätyvät elektroniikkaromuksi.
Direktiivi hyväksyttiin vuonna 2024, ja EU:n jäsenvaltioilla on aikaa 31. heinäkuuta 2026 asti saattaa sen säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä tarkoittaa, että korjausoikeusdirektiivi (EU 2024/1799) tulee voimaan Suomessa viimeistään 31.7.2026.
Tämän direktiivin mukaan valmistajat ovat velvollisia tarjoamaan korjauspalveluja – sekä takuuajan sisällä että sen jälkeen – ja toimittamaan varaosia, teknistä tietoa ja työkaluja. Kaikki tämä kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisessa ajassa.
Kaikki laitteet on siis voitava korjata – myös paikallisen teknikon toimesta, vaikka korjaus vaatisi erityisiä työkaluja tai teknistä dokumentaatiota. Tämä koskee erityisesti tuotteita, joille on jo asetettu korjattavuusvaatimuksia, kuten pesukoneita, astianpesukoneita, jääkaappeja, pölynimureita ja näyttöjä.
Mutta Right to Repair on paljon enemmän kuin vain lakisääteisiä vaatimuksia. Se on uusi tapa ajatella tuotteita – irtiotto kertakäyttötuotteiden kulttuurista – ja samalla valtava mahdollisuus kaikille korjausalalla toimiville.
ASWO:ssa näemme jo liikkeet markkinoilla. Tänä vuonna – toistaiseksi – asiakkaamme Euroopassa ovat korjanneet yli 5 000 000 laitetta ASWO:n osilla. Se osoittaa yhden asian: korjaus ei ole niche-ala – se on täydessä vauhdissa oleva liike.
Uusia vaatimuksia – mutta myös uusia mahdollisuuksia
Right to Repair -direktiivi asettaa uusia vaatimuksia sekä valmistajille, jälleenmyyjille että korjaajille.
Sen sijaan, että näkisimme tämän taakkana, on syytä tarkastella sen avaamia mahdollisuuksia:
Varaosien ja tietojen saatavuus: Valmistajien on jatkossa tarjottava varaosia ja korjausohjeita riippumattomille korjaajille kohtuulliseen hintaan.
Läpinäkyvyys: Uuden eurooppalaisen korjausilmoituslomakkeen avulla kuluttajille on annettava selkeää tietoa hinnasta, ajasta ja palveluehdoista, jotta korjaus on todellinen ja varteenotettava vaihtoehto.
Vahvistettu rooli alalla: Jälleenmyyjät ja korjaajat voivat profiloitua paikallisina palvelukumppaneina, jotka auttavat kuluttajia pidentämään tuotteidensa käyttöikää.
Lyhyesti sanottuna: Korjaus tulee kilpailuparametriksi. Korjaaja tai jälleenmyyjä, joka pystyy tarjoamaan nopeaa palvelua ja helpon pääsyn varaosiin, on vahvassa asemassa markkinoilla, joilla korjaus on tulossa uudeksi standardiksi.
Useat EU-aloitteet edistävät samaa asiaa
Right to Repair ei ole yksittäinen asia. Se on osa laajempaa liikettä EU:ssa, jonka tarkoituksena on edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta. Myös ekologisen suunnittelun asetus kestävien tuotteiden osalta (EU 2024/1781) asettaa vaatimuksia tuotteiden suunnittelulle, käyttöiälle ja varaosien saatavuudelle. Tähän lisätään vielä uusi tuotetunniste ja uudet tuotemerkinnät, joiden tarkoituksena on – nykyisen energiamerkinnän lisäksi – tiedottaa kuluttajille muun muassa tuotteen korjattavuuspisteistä jo ennen ostamista.
Toisin sanoen: laitteen korjattavuus on jatkossa osa ostopäätöstä – aivan kuten laitteen energiankulutuskin.
Lisäksi monissa maissa on verokannustimia, jotka tekevät korjaamisesta taloudellisesti houkuttelevampaa kuin uuden ostamisesta – Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kiertotalousstrategiaan, joka edistää korjaamista uuden ostamisen sijaan. Tämä tarkoittaa, että kodinkoneiden korjaukset saavat poliittista tukea osana vihreää siirtymää ja jätteiden vähentämistä, ja Suomessa on lisäksi verovähennys kodinkoneiden korjauksista. Vuosittainen enimmäisvähennys on 1600 euroa henkilöä kohti. Jos korjauksen on suorittanut yritys, 35 % työvoimakustannuksista voidaan vähentää verotuksessa. Jos korjauksen on suorittanut yksityishenkilö, 13 % kustannuksista voidaan vähentää verotuksessa.
Mutta kuka pitää ruuvimeisseliä?
Kun korjaukset yleistyvät – ja korjausvaatimukset kasvavat – nousee esiin uusi kysymys: Onko tarpeeksi teknikoita hoitamaan tehtävää? Jo nyt näemme merkkejä pätevien korjaajien puutteesta useissa maissa. Korjausten lisääntyessä, uusien säädösten tullessa voimaan ja markkinoiden kasvaessa voi helposti syntyä pullonkauloja.
Kysymys onkin: Pitäisikö yksittäisen korjaajan olla entistä kiireisempi vai tarvitaanko lisää teknikoita? Vastaus on luultavasti molempia.
Siksi yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Korjaus vaatii sekä osaavia teknikoita, nopeaa pääsyä varaosiin että hyvää dokumentaatiota. Tässä kaikki alan toimijat – valmistajat, jälleenmyyjät ja toimittajat – ovat tärkeässä roolissa.
ASWO:ssa näemme tehtäväksemme helpottaa kaikkien osapuolten arkea. Mitä parempi tuki ja logistiikka korjausten takana on, sitä enemmän laitteita voidaan pelastaa. Ja jos me olemme asiantuntijoita jossakin, niin on se juuri logistiikka, varaosat ja tiedon jakaminen – kaikki se, mikä saa korjaukset toimimaan tehokkaasti.
5 000 000 korjattua laitetta vuonna 2025
Uudenvuoden jälkeen ASWO:n asiakkaat ovat korjanneet yli 5 000 000 laitetta. Tämä tarkoittaa, että yli viiden miljoonan tuotteen käyttöikää on pidennetty – ja että tonneittain resursseja on säästetty.
Olemme siitä ylpeitä.
Ja teidän, asiakkaidemme, pitäisi olla myös!
Ilman teitä nämä laitteet olisivat päätyneet elektroniikkajätteeksi, ja kalliita resursseja olisi käytetty uusien laitteiden tuotantoon.
Tulevina vuosina korjaus tulee epäilemättä olemaan entistä tärkeämpää. Yhdessä teidän kanssanne ASWO jatkaa työtään, jotta kestävän ratkaisun valitseminen olisi entistä helpompaa.
Oikeus korjata ei ole vain laki – se on tulevaisuus.
Ja me olemme valmiita rakentamaan sitä.